Hei!
Mielessäni on ollut viimeaikoina taide. Taide sisustuksessa, mutta myös voimavarana arjen keskellä. Huomasin pari kuukautta sitten, kuinka taide oli jopa terapeuttista ja ainut paikka, jossa voin paeta vaikeeita asioita, joita siihen aikaan oli meneillään. Taiteen maailmassa voi luoda itselleen turvapaikan. Oli se sitten meri, vuoristo, metsä, fantasiamaailma tai mikä ikinä. Minulle se oli merinäkymä. Minua inspiroi kirja nimeltä Turvapaikka. Siitä syntyi mielikuva merestä ja kaukana häämöttävästä kaupungista. Kaiken pahuuden ulottumattomissa.
Joskus me tarvitsemme jonkun paikan, joka on meille se turvapaikka. Monesti kodista halutaan tehdä juuri sellainen paikka, jossa ollaan ikäänkuin turvassa. Siellä voi levähtää, inspiroitua, olla huolehtimatta muusta maailmasta. Kodista luodaan juuri oman näköinen ja tarpeisiin soveltuva. Taidetta voi olla aivan arkisetkin asiat, mutta useimmiten siihen liitetään eritoten maalaukset. Maalauksilla ja muilla tauluilla voidaan tuoda jotain ikään kuin toisesta ulottuvuudesta. Sitä voi toki käyttää puhtaasti vain olemaan täytteenä tyhjällä seinällä, mutta minulle se on kuin jokin linssi toiseen ulottuvuuteen. Sitä katsellessa voi rauhoittua ja kuvitella olevansa taiteen sisällä ja maailmassa, jonka se luo. Ei murheita ja huolia.
Itse maalaamisessa tuntuu, kuin uppoutuisi mielen luoman kuvan sisälle. Luovuus itsessään on upea asia ja voimavara. Siksi ehkä rakastuin taiteisiin. Siinä voin olla minä. Räväkkä, herkkä, värikäs ja rauhallinen. Tai vain kaaos, jotta saa purettua sisällä olevan möykyn johonkin. Se on osa minua.
Mikä on sinulle se asia, johon haluat uppotua tai mikä tuo sinulle uutta voimaa jatkaa?
